GPS-loggerin testailua

Tuli ostettua rMa:n kanssa kimppaan edullinen Ventus G730 GPS-loggeri, josta on ollut keskustelua mm. lennokit.netissä.
Aluksi vähän epäilytti että mitähän roskaa sitä oikein taas mahdoin tilata kun hintakin oli huomattavasti halvempi mitä tämänkaltaisissa laitteissa yleensä, mutta täytyy kyllä sanoa parin testin perusteella, että on se ainakin hintansa arvoinen.
Laite on ihan näppärän kokoinen, eikä ole pilattu turhan monimutkaisella käyttöliittymällä. Painoa on 32g. Palikka konfiguroidaan USB-liittimen kautta mukana tulevalla softalla(GPS Photo Tagger).


Paketin sisältö levitettynä pöydälle. Tuo minikokoinen cd-levy vähän hämää mittasuhteita.


Olen ehtinyt ajamaan loggerin kanssa vasta pari testilenkkiä Assolla. Laite löytää satelliitit riittävän nopeasti ja pienen alkusekoilun jälkeen pysyy hyvin perillä reitistä. Korkeustieto ei ihan täsmää, mutta ilmeisesti lennokin kyydissä korkeuskin toimii paremmin kuin maan pinnassa(ainakin tuon lennunetin tekstin perusteella).

Asson "lavalta" löytyi loistava paikka loggerille:
Kiinnitin sen noista kelmurullan päistä roudarinteipillä koriin ja hyvin pysyi matkassa mukana ja kuivana.

Loggerin tuottamaa matskua:
Ensimmäisen testiajon reitti ja nopeuskäyrä samassa kuvassa.
Toisen ajon karttakuva ja nopeus/korkeuskäyrät.

Softa on ihan ok varsinkin odotuksiin nähden. Nopeuskäyrästä kun klikkaa jotain kohtaa, niin softa näyttää saman pisteen kartalla. Samalla selviää siinä tietyssä reittipistessä ollut nopeus, korkeus, matka lähtöpisteestä ja aika lähtöpisteestä. Jälkimmäisessä karttakuvassa näkyy malliksi vihreä tähti siinä kohdassa, jossa loggerin tallentama nopein kohta oli. Lipun pitäisi tarkoittaa lähtöpistettä, mutta se on kyllä pahasti väärässä paikassa. Alunperin tuo softa on tarkoitettu valokuvien geotaggaamiseen, mutta hyvin se näyttää toimivan tähänkin tarkoitukseen.

Jos nyt laitteesta jotain huonoja puolia pitää keksiä, niin autokäytössä ehkä kaipaisi vähän tiuhempaa loggausväliä kuin 1 sekunti, mutta kyllä tuollakin pärjää. Loggauksen tiheyden voi valita kuljetun matkan perusteella(min. 1m) tai ajan perusteella(min. 1sek), kuitenkin siten, että tuota 1sek rajaa ei pysty alittamaan. Lisäksi voi määritellä nopeudelle alarajan, jonka alittavia nopeuksia ei logata. Jos aikaperusteen ottaa kokonaan pois käytöstä, laite ottaa käyttöön oletusasetuksen joka on 5sek. Sekunnissa auto kulkee jo toistakymmentä metriä ja viidessä sekunnissa häipyy horisonttiin.

Loppuun vielä kuva talviajon ihanuudesta. Ei ollut turhaan Watt's Upin ja vastarin ympärillä elmukelmua. Lumen määrä auton sisällä oli melkoinen yllätys kun olin sentään vetänyt yhteensä melkein pari metriä teippiä korin ja pohjalevyn tiivisteeksi. Tosin autokin pölläytti pari kertaa lunta oikein kunnolla kun osuin vähän syvempään hankeen...

RC10T4 ja EZ-Run 4300KV virtamittauksia nastarenkailla

Kerkesin ajamaan muutaman mittauksen nyt kun lumipinta on sopivan kiinteä ja pöllyäminen melko pientä. Silloin kun oikein lentää irtopuuteria, joutuu auton pakkaamaan jesariin aika tarkasti ettei auto täyty lumella/vedellä. Vastarin ja Watt's Upin olen suojannut elmu-kelmulla, mutta noparia ei paljon uskalla peittää. Kori on eturenkaiden takapuolelta niin avonainen että siitä mahtuu koko kämmen sisälle. Jos tulee ajeltua enemmänkin lumella, pitää varmaankin harkita buggy-mallin korin laittamista truck-korin sisään.

Ajelin kahdella eri välityksellä täyskaasuvetoja. Nollasin mittarin n. 5-10 kiihdytyksen jälkeen ja kolmen nollaamisen jälkeen latasin akun uudelleen.
20T/87T - välityssuhde 1/11.3(vakio)
46-48A ja 323-331W huippuja

17T/87T - välityssuhde 1/13.3
41-43A ja 291-314W huippuja

22T/87T - välityssuhde 1/10,28
48-53A ja 340W-390W huippuja

Rauhallisia kiihdytyksiä samalla systeemillä:
20T/87T
32-38A ja 231-260W huippuja

17T/87T
23-29A ja 179-212W huippuja

22T/87T
Hajonta oli aivan liian suuri. Ajan vielä lisää testiä.


Viimeisen 17T pinjonin kanssa ajetun mittauksen aikana oli jo säkkipimeää, joten kiihdytykset olivat vähän varovaisempia kuin päivänvalossa. Mittailen vielä lisää myöhemmin ja päivitän sitten tuloksia tähän samaan viestiin.

Säädin ei lämmennyt ollenkaan edes noissa 22T pinjonilla ajetuissa täyskaasuvedoissa eli kai 3S lipoa uskaltaisi kokeilla ainakin 17T pinjonilla.

Associated RC10T4

Otsikon mukainen auto tuli ostettua tuossa joulukuun alkupuolella kun kerran sopiva auto oli myynnissä vähän käytettynä ja kohtuulliseen hintaan. Auto on ostettu osittain sitä mahdollista tulevaa rataa silmälläpitäen, mutta tuo kelpaa kyllä ajeluun radan ulkopuolellakin.

Auto oli ostettaessa täysin RTR-kunnossa renkaita lukuunottamatta. Edellinen omistaja oli laittanut alle Pro-Linen Bow-Tiet taakse ja Edget eteen. Kumeilla ei jäljistä päätellen ollut ajettu paria akullista enempää.
Vakiosähköistä ei ole paljon hyötyä, mutta pääsipähän ainakin vähän autoa testaamaan heti tuoreeltaan. Vakiomotti on 17-lankainen 540-kokoluokan Reedy Radon, säädin on LRP:n A.I. Digital, ohjaimena TT:n pikkuautoista tuttu XP2 ja sen kaverina perus AM27 vastari. Kaikkein yksinkertaisimmasta mallista poiketen ohjaimessa on kaasukanavalle molempiin suuntiin ATV-säätö.
Vakiosähköillä mitattiin 2S Lipolla renkaat ilmassa ~10A ja ajossa ~35A virtoja vakiovälityksillä(20/87). Virrat vaikuttavat todella suurilta suorituskykyyn nähden. Harjattomasta motista ei ole vielä mitään tuloksia mihin voisi verrata, mutta palaan asiaan.
Laitoin autoon eZ-Run 4300kv motin, joka tuntuu kuljettavan autoa ihan mukavasti, vaikka foorumeilla puhutaankin että ko. motti on oikeasti 380-kokoluokan kone ylikokoisissa kuorissa. Ei se tietenkään samanlainen ohjus ole kuin esim. Mini-Inferno kunnon motilla, mutta radalle tai pieneen tilaan kulkua on mukavasti. Isolla kentällä varmaan tuntuu kesäkelillä hitaalta, mutta sitten laitetaan 3S lipo kyytiin jos tuntuu laiskalta.
Säätimenä on ainakin vielä toistaiseksi 35A EZ-Run. Säädin ei ainakaan 17/87 välityksellä pakkasella lämpene ollenkaan edes ilman tuuletinta. 3S:llä en ole vielä kokeillut enkä kokeilekaan ennen kuin olen mitannut ensin virtoja.
Talvikäytössä takaveto ei ole ilman kunnollisia talvikumeja kovinkaan mukava ajettava ja siksipä autoon pitikin väsätä kunnon nastakumit, että pääsee jo talvikaudella autoa testailemaan. Valitsin talvirenkaan aihioksi Pro-Line Dirt-Paw kumin ja nastoiksi 1.7mm paksut karkaistut teräsnaulat. Naulat ovat peräisin Talousmarkan TC-kiinnikkeistä.
En kiinnittänyt nastoja mitenkään, vaan painoin naulat kumin läpi ja lähdin kokeilemaan. En olisi uskonut että naulat pysyvät paikoillaan ilman liimaa, mutta 4 akullisen jälkeen piikit ovat edelleen omilla paikoillaan ja alkuperäisessä pituudessaan. Nastoja on vain renkaiden kahdessa keskimmäisessä nappularivissä, mutta sekin tuntuu riittävän oikein hyvin. Lumella pitoa on niin paljon ettei perää saa lähtemään alta ilman jarrua. Paljaalla jäällä pitoa ei ole paljonkaan, mutta harvoinpa tuolla missään jäällä tulee ajeltua. Kuvissa näkyy kahta eri nastoitusta, mutta tarkoitus on tehdä molemmat renkaat niillä pienemmillä nauloilla.

Kuvia autosta, motista ja talvirenkaista löytyy täältä.


Muutama sana auton ominaisuuksista

Auto on rakenteeltaan hyvin samankaltainen kuin Mini-T tai oikeastaan lähempänä Mini-T PRO:ta. Kuuladiffi, teräksiset vantit ja kaksipuolinen isokokoinen slipperi ovat samanlaisia. Iskarit ovat alumiinia ja pitävät öljyn sisällään ihan hyvin. Jousen esikiristys hoidetaan muovisilla palikoilla. Vetarit on RTR-mallissa dogbonet, mutta ovat kuitenkin terästä ja tuntuvat olevan tukevaa tekoa.
Pyörien kiinnitykset ovat samanlaiset kuin Mini-T:ssä eli takana akselissa tappi ja edessä laakerit vanteessa. Renkaat ovat reilusti suuremmat kuin B4-mallissa ja autosta pitäisi tulla melko ratakelpoinen kun renkaat vaihtaa buggyn kaltaisiin.
Auton kaikki ruuvit, laakerit ja mutterit ovat tuumaisia. Servosaver on samantyyppinen kuin Mini-Infernossa. Rattaat ovat 48dp jaolla ja välityksiä on tarjolla ainakin 1/18.9 - 1/5.67. Tuolta väliltä luulisi jokaisen kuskin löytävän mieleisensä. Setup sheet kertoo auton säätömahdollisuudet.
Auton räjäytyskuva löytyy täältä ja valmistajan sivut ko. autosta löytyy täältä.

Jättimotin testausta

Varovaista sisäänajoa. Kuvattu 12.5.2009 Otan urheilukentällä.
http://www.vimeo.com/4628092

Motti löytyy täältä:
http://www.giantcod.co.uk/black-mantis-bm3540-4000kv-inrunner-brushless-motor-p-403772.html
Kovin kattavia tietoja ei ole tarjolla, mutta 5mm akseli ja 4.2A idle virta antavat vähän vinkkiä millaisesta hirviöstä on kysymys.

Mini-T:n renkaista

Tilasin Liqudista viime viikolla Losin Mini Smasher kierroksen ja tänään pääsin niitä testaamaan. Pelkäsin että tuollainen karkeakuvioinen rengas on liian pitävä eteen, mutta koska renkaat vanteineen(12.21usd) maksoi suunnilleen saman kuin pelkät kumit(11.96usd), ajattelin antaa halvoille renkaille tilaisuuden ja sain vielä kaupanpäälle uudet etuvanteet. Epäilykset eturenkaita kohtaan vaan kasvoivat kun sain renkaat ulos pussista, koska kuvio on todellisuudessa syvempi miltä se kuvassa näyttää. Epäilykset olivat onneksi turhia.
Smasher ei yllä pidossa ihan samaan kuin Losin Step pin takarenkaat, mutta pitoa on kuitenkin riittävästi sekalaiseen sora-ajeluun. Kävin ajamassa akullisen Lensun hiekalla ja toisen akullisen tässä oman pihan ympäristössä.
Vaikka pito ei ole paras mahdollinen, renkaat tarjoavat selkeästi hauskimmat sora-ajot. Sopivalla kaasun annostelulla voi halutessaan driftata. Pitoa riittää kyllä hyvin muuhunkin kuin driftaukseen, ja kun pito alkaa pettää, se tapahtuu niin pehmeästi, että autoa on helppo viedä kahva edellä.

Jos pitää laittaa sorarenkaita jonkinlaiseen järjestykseen, lista näyttää tältä:

1. Losi Step Pin -- Omaa luokkaansa kaikilla irtonaisilla pinnoilla. Kestää yllättävän hyvin hiekalla. Kovalla pinnalla kuluu hetkessä.
   
2. Losi Smasher -- Hyvä sorarengas. Selvästi hauskin. Kestävyydestä ei vielä tietoa. Kaksi akullista vasta takana.
   
3. Pro-Line Dirt Hawg -- Kohtuullinen yleisrengas melkein mihin tahansa. Ajoin näillä eilisen asfalttisession. Kulutuskestävyys loistava.
   

Blogin virittelyä

rMa tuossa aiemmin tiedusteli mahdollisuutta ”alablogiin” tai edes mahdollisuutta lajitella viestit jotenkin, ettei tarvitsisi kaikkia tarinoita kirjoitella samaan pötköön aikajärjestyksessä. Aliblogi ei ilmeisesti ole mahdollinen, mutta viesteihin voi määritellä tunnisteen, jonka perusteella saman tunnisteen omaavat viestit on helppo kaivaa esille yhdellä klikkauksella. Lisäsin blogin oikeanpuoliseen menuun uuden palikan, josta löytyy tämän viestin kirjoitushetkellä 3 tunnistetta. Niitä saa lisätä ihan oman maun mukaan, mutta ei tietenkään ole mitään järkeä luoda uutta luokkaa jokaista viestiä varten. Viestiin voi lisätä tai poistaa luokan/luokkia myös jälkeenpäin.
Huomasin tuossa kun lajittelin blogiin kertyneitä tekstejä aiheittain, että blogissa ei ole yhtään Mini-T:n liittyvää tekstiä, vaikka Mini-T(tai vastaava) on käytössä kaikilla blogin kirjoittajilla. Toisilla ehkä kovemmassa käytössä kuin toisilla, mutta kuitenkin. Asia pitää korjata asap.

700mAh akku Microon

Olen tässä illan mittaan pilkkonut Micro-T:n pohjalevyä sivuleikkureilla vähän kerrallaan, ja kun aikansa sitä paloittelee, mahtuu auton kyytiin 700mAh 1S2P lipo. Auton alapuolelle ei joutunut tekemään mitään muutoksia, joten pohja on edelleen tasainen ja akkukansi mahtuu mainiosti kiinni, eikä se irvistele ollenkaan. Ainoa paikka josta lähti vähän muovia pois, on pohjalevyn yläpinnasta, noparin piirilevyn alle jäävästä tasaisesta "levystä", joka piti poistaa oikeastaan kokonaan. Muutoksen seurauksena piirilevyn kaksi takimmaista kiinnitysruuvia pitää jättää pois, mutta jää sinne silti vielä toiset 2 ruuvia pitämään nopari/vastaria paikoillaan.
Alunperin tavoitteena oli että muutos ei saa näkyä ulospäin, ja se toteutui loistavasti. Jos huomenna viitsisi tehdä nuo muutokset jompaan kumpaan autoon, kun tuossa irtonaisessa pohjalevyssä tuo akku on vähän turha :)
700mAh pitäsi riittää melko pitkään ajoon, kun vakio 150mAh NiMH kesti n. 12min ja nykyiset 400-480mAh lipot on kestäneet n. ½ tuntia ajoa. Laitan jotain tuloksia kunhan saan tuon virityksen tehtyä toimivaan autoon ja koeajettua sen.

Pari kuvaa vielä perään.


Tässä kuvassa akku näyttää tulevan metritolkulla yli reunojen, mutta en tunkenut sitä nyt väkisin kuvaa varten ihan pohjaan asti. Ei se noin pahaksi jää lopulliseen rakennelmaan.


Vanhat käytössä olevat lipot painavat 12-13g johtojen ja liittimen kanssa. Uusi rakennelma painaa ~15g ilman johtoja ja liitintä. Jos tuosta uudesta akusta tulee mahdottoman painava, ei autosta ainakaan kisakuntoista saa millään, mutta olohuonehypytykseen kelpaa mainiosti, ainakin lapsille.

Pannuhuoneen avajaiset

Käytiin eilen Juuson kanssa kokeilemassa radan sovittamista pannuhuoneeseen. Edellinen ajopaikka on täynnä bändikamaa, joten sinne ei ole enää mahdollisuutta päästä.
Vähän ahdas tuo pannuhuone on, mutta kyllä siinä ajamaan mahtui. Seuraavan kerran täytyy käyttää vähän enemmän aikaa tilan raivaamiseen, niin saadaan kaikki matot käyttöön. Nyt jäi 2x0.75m matonsuikale käyttämättä kun ei ollut oikein tilaa.
Kuvasin ajosessiosta videon, mutta laatu on surkea, koska en viitsinyt laittaa mitään lisävalaistusta. En viitsi edes ruveta editoimaan mitään koostetta.

Autoista ei saatu yhtä takahubia lukuunottamatta mitään rikki, ja kaikki vehkeet toimi ihan ok. Radalla ajaessa huomaa esim. akkujen tehoerot paljon paremmin kuin olohuonerälläyksessä. Eilisen perusteella taidan jättää pois käytöstä HXT 200mAh kennoista kasatut akut ja siirtyä käyttämään vain Aero-Nutsista tilattuja 400mAh ja Hobbycityn Zippy 480mAh akkuja.
Uutena akkuprojektina on 700mAh lipon sovittaminen Microon. Tuo ei sovi auton kyytiin ilman modauksia, joten taitaa jäädä vaan sovitteluasteelle. Muuten mahtuu satsi kyytiin, mutta akkutila on n.2mm liian matala.

Paluu arkeen

Kävin illalla taas ulkoiluttamassa Nanoa ja ajatuksena oli saada lisää kilometrejä ja sisäänajoa takadiffille. Tämä taisi olla neljäs tai viides akullinen sen jälkeen kun laitoin tuon teräsdiffin ja vaihdoin slipperirattaat ja putsasin keskidiffin. Ehdin päästelemään 3S akulla uudella lumella driftaillen n.10min, kun alkoi tuntumaan että veto loppuu vaikka motti huutaa.
Slipperin huollon yhteydessä laitoin uuden M4 nylockin niin tiukkaan kun vaan uskalsin vääntää ja varmistin sen vielä ruuvilukitteella. Olisikohan johtunut 8 asteen pakkasesta, vai mikä mahtoi olla syynä, mutta slipperi antoi sen verran periksi, että rattaat sulivat yhdeksi möykyksi. Pelkäsin jo että nopari tai motti on tulessa kun haistoin vahvan palaneenkäryn, mutta muovirattaathan ne siellä paloivat. Taas saa taltalla ja vasaralla irroittaa rattaiden sisältä soviteholkit pois.
Hohhoijaa. Jotain tarttis keksiä että pääsis tuosta slipperistä kokonaan eroon. Jos se pirulainen pääsee vähänkin pyörähtämään, on remontti aina edessä.
RC10:llä jotkut vielä yrittävät säätää slipperiä toimimaan. Eivät ole ilmeisesti koskaan kokeilleet mitään tehokkaampaa mottia...

Sanyo Eneloop
Äsken löytyi postilaatikosta tilaamani 8kpl Sanyo Eneloop AA NiMH-kennoja. Hintaa tuli 21.8€ kotiin postitettuna. Ensivaikutelma lupaa ihan hyvää: 7 kennoa 1.304V ja yksi kenno 1.303V. Yhden millivolitn ero käyttämättömissä kennoissa vaikuttaa hyvältä. Ainakin ovat tasalaatuisia.
Tähän asti mulla on ollut Futaban ohjaimessa GP:n ReCyko akkuja, ja niihin olen ollut tyytyväinen. Ne eivät tosiaan tyhjene omia aikojaan, eli mainosmiesten lupaukset pitävät ihan oikeasti paikkaansa.
Tuskin Sanyon kennot ainakaan huonompia on kuin GP:n. Laitan joskus jotain vertailutuloksia kunhan saan noista vähän käyttökokemuksia.

Nanon teräsdiffiprojekti

Vihdoin eilen löytyi postilaatikosta kauan odotettu tinyrc.com:n paketti ja pääsin aloittamaan ihan oikeiden, öljyllä säädettävien ja toivottavasti pomminkestävien diffien rakentelun. Kuvassa näkyy kolmea ruuvia lukuunottamatta kaikki kahteen diffiin tarvittavat osat. Koko satsin hinnaksi tuli melko tarkkaan 70USD kaikkine kuluineen. (Oikean alakulman pussissa on paljon ylimääräistä muovisälää.)

Heti pakettia avatessa pisti silmään yksi rikkinäinen tiivisterengas tuossa vasemman yläkulman pussissa, mutta onneksi löytyi pakista yksi tuollainen joutilas tiiviste edellisen ST:n muovisen diffin rakennuksen jäljiltä. Siihen ne yhtäläisyydet sitten loppuikin. Mitään muita osia ei pysty käyttämään vanhoista hyväksi kuin korkeintaan o-renkaita ja joitain ruuveja.

Diffien kasaus oli melko työlästä, varsinkin kun on tottunut käyttämään kuuladiffejä, jotka on aina suoraan paketista käyttövälmiina ja toimivat ilman huoltoa kymmeniä akullisia kovaa rallia. Nämä ratasmallit vaativat jonkin verran sovittelua ja ihmettelyä ennen kuin alkavat muistuttaa toimivia diffejä.
Kuvassa yhden diffin tarvikkeet. Kuvasta puuttuu 2kpl M2.6x8 uppokanta ja M3x3 pidätinruuvi.


Pikkurattaat tappeineen ja toinen ulostulo kasattu ja 5000WT öljyä piripintaan. Saisi olla värillistä öljyä niin näkyisi kuvassakin paremmin.

Valmis diffi odottamassa auton kyytiin pääsyä.

Tässä vaiheessa piti hakea vanhasta pinjonista M3x3 pidätinruuvi, jotta kardaania vasten tuleva kuppi pysyy jotenkin paikoillaan. Kuvasta selviää mihin sitä pidätinruuvia tarvitaan.

Diffi ei toiminut heti kasaamisen jälkeen kovinkaan herkästi, vaan se vaati jonkin verran väkisin pyörittelyä ja ruuvien löysäämistä. Kun ensin sai sen pyörimään ruuvit löysällä, lähti homma toimimaan kun vähän kerrallaan kiristi ruuveja ja aina pyöritteli välillä.
Autossa paikollaan ei jäykkyys tuntunut enää niin pahalta, koska renkaasta saa vähän enemän vipuvartta kuin suoraan lähdöistä pyörittämällä. Olen käynyt autolla vasta kerran ajamassa pihalla, mutta asfaltilla oli liikaa irtosoraa testaamiseen. Tulipahan nyt vähän sisäänajoa ainakin. ST:n muovidiffitkin vaativat useamman akullisen ajoa ennen kuin alkoivat kunnolla toimimaan, eli tätä teräsversiota voi joutua herkistelemään aika kauankin.

Sitten kun saisi vielä nämä keskidiffin rattaat, laakerit ja akselit kestämään, tai korvattua jollain muulla systeemillä niin auto alkaa vihdoin parin vuoden kikkailun jälkeen olemaan melko kestävä. [tähän sellainen silmienpyörittelyhymiö ]