Varovaista sisäänajoa. Kuvattu 12.5.2009 Otan urheilukentällä.
http://www.vimeo.com/4628092
Motti löytyy täältä:
http://www.giantcod.co.uk/black-mantis-bm3540-4000kv-inrunner-brushless-motor-p-403772.html
Kovin kattavia tietoja ei ole tarjolla, mutta 5mm akseli ja 4.2A idle virta antavat vähän vinkkiä millaisesta hirviöstä on kysymys.
keskiviikko 13. toukokuuta 2009
tiistai 5. toukokuuta 2009
Mini-T:n renkaista
Tilasin Liqudista viime viikolla Losin Mini Smasher kierroksen ja tänään pääsin niitä testaamaan. Pelkäsin että tuollainen karkeakuvioinen rengas on liian pitävä eteen, mutta koska renkaat vanteineen(12.21usd) maksoi suunnilleen saman kuin pelkät kumit(11.96usd), ajattelin antaa halvoille renkaille tilaisuuden ja sain vielä kaupanpäälle uudet etuvanteet. Epäilykset eturenkaita kohtaan vaan kasvoivat kun sain renkaat ulos pussista, koska kuvio on todellisuudessa syvempi miltä se kuvassa näyttää. Epäilykset olivat onneksi turhia.
Smasher ei yllä pidossa ihan samaan kuin Losin Step pin takarenkaat, mutta pitoa on kuitenkin riittävästi sekalaiseen sora-ajeluun. Kävin ajamassa akullisen Lensun hiekalla ja toisen akullisen tässä oman pihan ympäristössä.
Vaikka pito ei ole paras mahdollinen, renkaat tarjoavat selkeästi hauskimmat sora-ajot. Sopivalla kaasun annostelulla voi halutessaan driftata. Pitoa riittää kyllä hyvin muuhunkin kuin driftaukseen, ja kun pito alkaa pettää, se tapahtuu niin pehmeästi, että autoa on helppo viedä kahva edellä.
Jos pitää laittaa sorarenkaita jonkinlaiseen järjestykseen, lista näyttää tältä:
Smasher ei yllä pidossa ihan samaan kuin Losin Step pin takarenkaat, mutta pitoa on kuitenkin riittävästi sekalaiseen sora-ajeluun. Kävin ajamassa akullisen Lensun hiekalla ja toisen akullisen tässä oman pihan ympäristössä.
Vaikka pito ei ole paras mahdollinen, renkaat tarjoavat selkeästi hauskimmat sora-ajot. Sopivalla kaasun annostelulla voi halutessaan driftata. Pitoa riittää kyllä hyvin muuhunkin kuin driftaukseen, ja kun pito alkaa pettää, se tapahtuu niin pehmeästi, että autoa on helppo viedä kahva edellä.
Jos pitää laittaa sorarenkaita jonkinlaiseen järjestykseen, lista näyttää tältä:
- Losi Step Pin -- Omaa luokkaansa kaikilla irtonaisilla pinnoilla. Kestää yllättävän hyvin hiekalla. Kovalla pinnalla kuluu hetkessä.
- Losi Smasher -- Hyvä sorarengas. Selvästi hauskin. Kestävyydestä ei vielä tietoa. Kaksi akullista vasta takana.
- Pro-Line Dirt Hawg -- Kohtuullinen yleisrengas melkein mihin tahansa. Ajoin näillä eilisen asfalttisession. Kulutuskestävyys loistava.
lauantai 2. toukokuuta 2009
Blogin virittelyä
rMa tuossa aiemmin tiedusteli mahdollisuutta ”alablogiin” tai edes mahdollisuutta lajitella viestit jotenkin, ettei tarvitsisi kaikkia tarinoita kirjoitella samaan pötköön aikajärjestyksessä. Aliblogi ei ilmeisesti ole mahdollinen, mutta viesteihin voi määritellä tunnisteen, jonka perusteella saman tunnisteen omaavat viestit on helppo kaivaa esille yhdellä klikkauksella. Lisäsin blogin oikeanpuoliseen menuun uuden palikan, josta löytyy tämän viestin kirjoitushetkellä 3 tunnistetta. Niitä saa lisätä ihan oman maun mukaan, mutta ei tietenkään ole mitään järkeä luoda uutta luokkaa jokaista viestiä varten. Viestiin voi lisätä tai poistaa luokan/luokkia myös jälkeenpäin.
Huomasin tuossa kun lajittelin blogiin kertyneitä tekstejä aiheittain, että blogissa ei ole yhtään Mini-T:n liittyvää tekstiä, vaikka Mini-T(tai vastaava) on käytössä kaikilla blogin kirjoittajilla. Toisilla ehkä kovemmassa käytössä kuin toisilla, mutta kuitenkin. Asia pitää korjata asap.
Huomasin tuossa kun lajittelin blogiin kertyneitä tekstejä aiheittain, että blogissa ei ole yhtään Mini-T:n liittyvää tekstiä, vaikka Mini-T(tai vastaava) on käytössä kaikilla blogin kirjoittajilla. Toisilla ehkä kovemmassa käytössä kuin toisilla, mutta kuitenkin. Asia pitää korjata asap.
tiistai 31. maaliskuuta 2009
700mAh akku Microon
Olen tässä illan mittaan pilkkonut Micro-T:n pohjalevyä sivuleikkureilla vähän kerrallaan, ja kun aikansa sitä paloittelee, mahtuu auton kyytiin 700mAh 1S2P lipo. Auton alapuolelle ei joutunut tekemään mitään muutoksia, joten pohja on edelleen tasainen ja akkukansi mahtuu mainiosti kiinni, eikä se irvistele ollenkaan. Ainoa paikka josta lähti vähän muovia pois, on pohjalevyn yläpinnasta, noparin piirilevyn alle jäävästä tasaisesta "levystä", joka piti poistaa oikeastaan kokonaan. Muutoksen seurauksena piirilevyn kaksi takimmaista kiinnitysruuvia pitää jättää pois, mutta jää sinne silti vielä toiset 2 ruuvia pitämään nopari/vastaria paikoillaan.
Alunperin tavoitteena oli että muutos ei saa näkyä ulospäin, ja se toteutui loistavasti. Jos huomenna viitsisi tehdä nuo muutokset jompaan kumpaan autoon, kun tuossa irtonaisessa pohjalevyssä tuo akku on vähän turha :)
700mAh pitäsi riittää melko pitkään ajoon, kun vakio 150mAh NiMH kesti n. 12min ja nykyiset 400-480mAh lipot on kestäneet n. ½ tuntia ajoa. Laitan jotain tuloksia kunhan saan tuon virityksen tehtyä toimivaan autoon ja koeajettua sen.
Pari kuvaa vielä perään.
Tässä kuvassa akku näyttää tulevan metritolkulla yli reunojen, mutta en tunkenut sitä nyt väkisin kuvaa varten ihan pohjaan asti. Ei se noin pahaksi jää lopulliseen rakennelmaan.
Vanhat käytössä olevat lipot painavat 12-13g johtojen ja liittimen kanssa. Uusi rakennelma painaa ~15g ilman johtoja ja liitintä. Jos tuosta uudesta akusta tulee mahdottoman painava, ei autosta ainakaan kisakuntoista saa millään, mutta olohuonehypytykseen kelpaa mainiosti, ainakin lapsille.
Alunperin tavoitteena oli että muutos ei saa näkyä ulospäin, ja se toteutui loistavasti. Jos huomenna viitsisi tehdä nuo muutokset jompaan kumpaan autoon, kun tuossa irtonaisessa pohjalevyssä tuo akku on vähän turha :)
700mAh pitäsi riittää melko pitkään ajoon, kun vakio 150mAh NiMH kesti n. 12min ja nykyiset 400-480mAh lipot on kestäneet n. ½ tuntia ajoa. Laitan jotain tuloksia kunhan saan tuon virityksen tehtyä toimivaan autoon ja koeajettua sen.
Pari kuvaa vielä perään.
Tässä kuvassa akku näyttää tulevan metritolkulla yli reunojen, mutta en tunkenut sitä nyt väkisin kuvaa varten ihan pohjaan asti. Ei se noin pahaksi jää lopulliseen rakennelmaan.
Vanhat käytössä olevat lipot painavat 12-13g johtojen ja liittimen kanssa. Uusi rakennelma painaa ~15g ilman johtoja ja liitintä. Jos tuosta uudesta akusta tulee mahdottoman painava, ei autosta ainakaan kisakuntoista saa millään, mutta olohuonehypytykseen kelpaa mainiosti, ainakin lapsille.
perjantai 27. maaliskuuta 2009
Pannuhuoneen avajaiset
Käytiin eilen Juuson kanssa kokeilemassa radan sovittamista pannuhuoneeseen. Edellinen ajopaikka on täynnä bändikamaa, joten sinne ei ole enää mahdollisuutta päästä.
Vähän ahdas tuo pannuhuone on, mutta kyllä siinä ajamaan mahtui. Seuraavan kerran täytyy käyttää vähän enemmän aikaa tilan raivaamiseen, niin saadaan kaikki matot käyttöön. Nyt jäi 2x0.75m matonsuikale käyttämättä kun ei ollut oikein tilaa.
Kuvasin ajosessiosta videon, mutta laatu on surkea, koska en viitsinyt laittaa mitään lisävalaistusta. En viitsi edes ruveta editoimaan mitään koostetta.
Autoista ei saatu yhtä takahubia lukuunottamatta mitään rikki, ja kaikki vehkeet toimi ihan ok. Radalla ajaessa huomaa esim. akkujen tehoerot paljon paremmin kuin olohuonerälläyksessä. Eilisen perusteella taidan jättää pois käytöstä HXT 200mAh kennoista kasatut akut ja siirtyä käyttämään vain Aero-Nutsista tilattuja 400mAh ja Hobbycityn Zippy 480mAh akkuja.
Uutena akkuprojektina on 700mAh lipon sovittaminen Microon. Tuo ei sovi auton kyytiin ilman modauksia, joten taitaa jäädä vaan sovitteluasteelle. Muuten mahtuu satsi kyytiin, mutta akkutila on n.2mm liian matala.
Vähän ahdas tuo pannuhuone on, mutta kyllä siinä ajamaan mahtui. Seuraavan kerran täytyy käyttää vähän enemmän aikaa tilan raivaamiseen, niin saadaan kaikki matot käyttöön. Nyt jäi 2x0.75m matonsuikale käyttämättä kun ei ollut oikein tilaa.
Kuvasin ajosessiosta videon, mutta laatu on surkea, koska en viitsinyt laittaa mitään lisävalaistusta. En viitsi edes ruveta editoimaan mitään koostetta.
Autoista ei saatu yhtä takahubia lukuunottamatta mitään rikki, ja kaikki vehkeet toimi ihan ok. Radalla ajaessa huomaa esim. akkujen tehoerot paljon paremmin kuin olohuonerälläyksessä. Eilisen perusteella taidan jättää pois käytöstä HXT 200mAh kennoista kasatut akut ja siirtyä käyttämään vain Aero-Nutsista tilattuja 400mAh ja Hobbycityn Zippy 480mAh akkuja.
Uutena akkuprojektina on 700mAh lipon sovittaminen Microon. Tuo ei sovi auton kyytiin ilman modauksia, joten taitaa jäädä vaan sovitteluasteelle. Muuten mahtuu satsi kyytiin, mutta akkutila on n.2mm liian matala.
torstai 26. maaliskuuta 2009
Paluu arkeen
Kävin illalla taas ulkoiluttamassa Nanoa ja ajatuksena oli saada lisää kilometrejä ja sisäänajoa takadiffille. Tämä taisi olla neljäs tai viides akullinen sen jälkeen kun laitoin tuon teräsdiffin ja vaihdoin slipperirattaat ja putsasin keskidiffin. Ehdin päästelemään 3S akulla uudella lumella driftaillen n.10min, kun alkoi tuntumaan että veto loppuu vaikka motti huutaa.
Slipperin huollon yhteydessä laitoin uuden M4 nylockin niin tiukkaan kun vaan uskalsin vääntää ja varmistin sen vielä ruuvilukitteella. Olisikohan johtunut 8 asteen pakkasesta, vai mikä mahtoi olla syynä, mutta slipperi antoi sen verran periksi, että rattaat sulivat yhdeksi möykyksi. Pelkäsin jo että nopari tai motti on tulessa kun haistoin vahvan palaneenkäryn, mutta muovirattaathan ne siellä paloivat. Taas saa taltalla ja vasaralla irroittaa rattaiden sisältä soviteholkit pois.
Hohhoijaa. Jotain tarttis keksiä että pääsis tuosta slipperistä kokonaan eroon. Jos se pirulainen pääsee vähänkin pyörähtämään, on remontti aina edessä.
RC10:llä jotkut vielä yrittävät säätää slipperiä toimimaan. Eivät ole ilmeisesti koskaan kokeilleet mitään tehokkaampaa mottia...
Sanyo Eneloop
Äsken löytyi postilaatikosta tilaamani 8kpl Sanyo Eneloop AA NiMH-kennoja. Hintaa tuli 21.8€ kotiin postitettuna. Ensivaikutelma lupaa ihan hyvää: 7 kennoa 1.304V ja yksi kenno 1.303V. Yhden millivolitn ero käyttämättömissä kennoissa vaikuttaa hyvältä. Ainakin ovat tasalaatuisia.
Tähän asti mulla on ollut Futaban ohjaimessa GP:n ReCyko akkuja, ja niihin olen ollut tyytyväinen. Ne eivät tosiaan tyhjene omia aikojaan, eli mainosmiesten lupaukset pitävät ihan oikeasti paikkaansa.
Tuskin Sanyon kennot ainakaan huonompia on kuin GP:n. Laitan joskus jotain vertailutuloksia kunhan saan noista vähän käyttökokemuksia.
Slipperin huollon yhteydessä laitoin uuden M4 nylockin niin tiukkaan kun vaan uskalsin vääntää ja varmistin sen vielä ruuvilukitteella. Olisikohan johtunut 8 asteen pakkasesta, vai mikä mahtoi olla syynä, mutta slipperi antoi sen verran periksi, että rattaat sulivat yhdeksi möykyksi. Pelkäsin jo että nopari tai motti on tulessa kun haistoin vahvan palaneenkäryn, mutta muovirattaathan ne siellä paloivat. Taas saa taltalla ja vasaralla irroittaa rattaiden sisältä soviteholkit pois.
Hohhoijaa. Jotain tarttis keksiä että pääsis tuosta slipperistä kokonaan eroon. Jos se pirulainen pääsee vähänkin pyörähtämään, on remontti aina edessä.
RC10:llä jotkut vielä yrittävät säätää slipperiä toimimaan. Eivät ole ilmeisesti koskaan kokeilleet mitään tehokkaampaa mottia...
Sanyo Eneloop
Äsken löytyi postilaatikosta tilaamani 8kpl Sanyo Eneloop AA NiMH-kennoja. Hintaa tuli 21.8€ kotiin postitettuna. Ensivaikutelma lupaa ihan hyvää: 7 kennoa 1.304V ja yksi kenno 1.303V. Yhden millivolitn ero käyttämättömissä kennoissa vaikuttaa hyvältä. Ainakin ovat tasalaatuisia.
Tähän asti mulla on ollut Futaban ohjaimessa GP:n ReCyko akkuja, ja niihin olen ollut tyytyväinen. Ne eivät tosiaan tyhjene omia aikojaan, eli mainosmiesten lupaukset pitävät ihan oikeasti paikkaansa.
Tuskin Sanyon kennot ainakaan huonompia on kuin GP:n. Laitan joskus jotain vertailutuloksia kunhan saan noista vähän käyttökokemuksia.
keskiviikko 18. maaliskuuta 2009
Nanon teräsdiffiprojekti
Vihdoin eilen löytyi postilaatikosta kauan odotettu tinyrc.com:n paketti ja pääsin aloittamaan ihan oikeiden, öljyllä säädettävien ja toivottavasti pomminkestävien diffien rakentelun. Kuvassa näkyy kolmea ruuvia lukuunottamatta kaikki kahteen diffiin tarvittavat osat. Koko satsin hinnaksi tuli melko tarkkaan 70USD kaikkine kuluineen. (Oikean alakulman pussissa on paljon ylimääräistä muovisälää.)
Heti pakettia avatessa pisti silmään yksi rikkinäinen tiivisterengas tuossa vasemman yläkulman pussissa, mutta onneksi löytyi pakista yksi tuollainen joutilas tiiviste edellisen ST:n muovisen diffin rakennuksen jäljiltä. Siihen ne yhtäläisyydet sitten loppuikin. Mitään muita osia ei pysty käyttämään vanhoista hyväksi kuin korkeintaan o-renkaita ja joitain ruuveja.
Diffien kasaus oli melko työlästä, varsinkin kun on tottunut käyttämään kuuladiffejä, jotka on aina suoraan paketista käyttövälmiina ja toimivat ilman huoltoa kymmeniä akullisia kovaa rallia. Nämä ratasmallit vaativat jonkin verran sovittelua ja ihmettelyä ennen kuin alkavat muistuttaa toimivia diffejä.
Kuvassa yhden diffin tarvikkeet. Kuvasta puuttuu 2kpl M2.6x8 uppokanta ja M3x3 pidätinruuvi.
Pikkurattaat tappeineen ja toinen ulostulo kasattu ja 5000WT öljyä piripintaan. Saisi olla värillistä öljyä niin näkyisi kuvassakin paremmin.
Valmis diffi odottamassa auton kyytiin pääsyä.
Tässä vaiheessa piti hakea vanhasta pinjonista M3x3 pidätinruuvi, jotta kardaania vasten tuleva kuppi pysyy jotenkin paikoillaan. Kuvasta selviää mihin sitä pidätinruuvia tarvitaan.
Diffi ei toiminut heti kasaamisen jälkeen kovinkaan herkästi, vaan se vaati jonkin verran väkisin pyörittelyä ja ruuvien löysäämistä. Kun ensin sai sen pyörimään ruuvit löysällä, lähti homma toimimaan kun vähän kerrallaan kiristi ruuveja ja aina pyöritteli välillä.
Autossa paikollaan ei jäykkyys tuntunut enää niin pahalta, koska renkaasta saa vähän enemän vipuvartta kuin suoraan lähdöistä pyörittämällä. Olen käynyt autolla vasta kerran ajamassa pihalla, mutta asfaltilla oli liikaa irtosoraa testaamiseen. Tulipahan nyt vähän sisäänajoa ainakin. ST:n muovidiffitkin vaativat useamman akullisen ajoa ennen kuin alkoivat kunnolla toimimaan, eli tätä teräsversiota voi joutua herkistelemään aika kauankin.
Sitten kun saisi vielä nämä keskidiffin rattaat, laakerit ja akselit kestämään, tai korvattua jollain muulla systeemillä niin auto alkaa vihdoin parin vuoden kikkailun jälkeen olemaan melko kestävä. [tähän sellainen silmienpyörittelyhymiö ]
Heti pakettia avatessa pisti silmään yksi rikkinäinen tiivisterengas tuossa vasemman yläkulman pussissa, mutta onneksi löytyi pakista yksi tuollainen joutilas tiiviste edellisen ST:n muovisen diffin rakennuksen jäljiltä. Siihen ne yhtäläisyydet sitten loppuikin. Mitään muita osia ei pysty käyttämään vanhoista hyväksi kuin korkeintaan o-renkaita ja joitain ruuveja.
Diffien kasaus oli melko työlästä, varsinkin kun on tottunut käyttämään kuuladiffejä, jotka on aina suoraan paketista käyttövälmiina ja toimivat ilman huoltoa kymmeniä akullisia kovaa rallia. Nämä ratasmallit vaativat jonkin verran sovittelua ja ihmettelyä ennen kuin alkavat muistuttaa toimivia diffejä.
Kuvassa yhden diffin tarvikkeet. Kuvasta puuttuu 2kpl M2.6x8 uppokanta ja M3x3 pidätinruuvi.
Pikkurattaat tappeineen ja toinen ulostulo kasattu ja 5000WT öljyä piripintaan. Saisi olla värillistä öljyä niin näkyisi kuvassakin paremmin.
Valmis diffi odottamassa auton kyytiin pääsyä.
Tässä vaiheessa piti hakea vanhasta pinjonista M3x3 pidätinruuvi, jotta kardaania vasten tuleva kuppi pysyy jotenkin paikoillaan. Kuvasta selviää mihin sitä pidätinruuvia tarvitaan.
Diffi ei toiminut heti kasaamisen jälkeen kovinkaan herkästi, vaan se vaati jonkin verran väkisin pyörittelyä ja ruuvien löysäämistä. Kun ensin sai sen pyörimään ruuvit löysällä, lähti homma toimimaan kun vähän kerrallaan kiristi ruuveja ja aina pyöritteli välillä.
Autossa paikollaan ei jäykkyys tuntunut enää niin pahalta, koska renkaasta saa vähän enemän vipuvartta kuin suoraan lähdöistä pyörittämällä. Olen käynyt autolla vasta kerran ajamassa pihalla, mutta asfaltilla oli liikaa irtosoraa testaamiseen. Tulipahan nyt vähän sisäänajoa ainakin. ST:n muovidiffitkin vaativat useamman akullisen ajoa ennen kuin alkoivat kunnolla toimimaan, eli tätä teräsversiota voi joutua herkistelemään aika kauankin.
Sitten kun saisi vielä nämä keskidiffin rattaat, laakerit ja akselit kestämään, tai korvattua jollain muulla systeemillä niin auto alkaa vihdoin parin vuoden kikkailun jälkeen olemaan melko kestävä. [tähän sellainen silmienpyörittelyhymiö ]
torstai 12. maaliskuuta 2009
Anderson MRX4 - Piharassi kesäksi
Kun kerran halvalla sai, niin tuli tuossa ennen joulua ostettua huuto.netistä rullaava MRX4, ja nyt talven mittaan olen muitten tilausten mukaan aina ottanut tähänkin autoon jotain pientä varaosaa ja alumiinipalikkaa. Autossa ei sinänsä ollut ostaessa mitään vikaa, mutta paikoitellen melko kulunut.
Auto on erittäin vankkarakenteinen. Pohjalevy ei notku juuri lainkaan edes ilman tuota kuvassa näkyvää jäykkäritankoa. Nanoon tottuneena oli melkoinen yllätys että näinkin pieni auto voi olla noin jäykkä pohjastaan.
Autossa on muitakin hyviä kestävyyteen vaikuttavia ominaisuuksia, kuten todella joustavat tukivarret ja ohjauslinkit, sekä tila vakiokokoiselle servolle.
Uskoisin että auto tulee kestämään aika hyvin lasten piharassina, ja jos ei kestä niin ajelen sitten sillä itse tai laitan myyntiin.
Autossa on melko vähän mitään mahdollisesti särkyviä osia voimansiirrossa. Keskidiffiä ja slipperiä ei ole, päätydiffit ovat "kasattavaa" mallia, rattaat on aavistuksen karkeammalla jaolla kuin Nanossa tai Mini-T:ssä.
Akkutila on tehty 6x2/3A paketille ja tilalle mahtuu juuri ja juuri 1750mAh 2S Rhino kun vähän muotoilee johtoja, ohjauksessa on joku Hitecin vakiokokoinen servo ja mottina tällä hetkellä 3800kv kiinalainen 20mm x 40mm halpis.
Auton saisi muuten ajoon vaikka heti, mutta mulla ei ole yhtään ehjää pinjonia joka sopisi tuohon. Luulin alunperin että jako on sama kuin kaikissa mun pakista löytyvissä pinjoneissa, mutta nyt kun vaihdoin uuden isomman spurrin(45T --> 49T), huomasin että Nanon pinjonit ei sovi. Auton mukana tuli yksi autoon tarkoitettu pinjoni, mutta se on niin surkeassa kunnossa että en viitsinyt tuhota uutta spurria sillä.
Tässä vielä "kaverikuva" josta selviää vähän mittasuhteita ja näkyy edellisen omistajan huonosti tarroittama kori. Leikkelin jo askarteluveitsellä suurimmat repsottavat tarrankulmat pois.
Auton ongelmana on huonot pyöränkiinnitykset. Puoliksi hubin läpi tulee akselin pääty jossa on sisäkierre, vanteen keskiö työnnetään puoliksi hubin sisään ja kiristetään hengettömän ohuella ruuvilla akselin kierteeseen. Vanteen keskiö on muovia ja akseli on jotain metalliseosta. Ehkä se on kuitenkin parempi että törmäyksessä halkeaa halpa(n.5$/4kpl) vanne kuin vetoakselin jatke.
Sama surkea ratkaisu on molemmissä päissä autoa.
keskiviikko 11. maaliskuuta 2009
Micron hypytystä
Microjen etupään öljyiskareissa ei ole oikein pysynyt sisällä mikään kovin notkea öljy. Takaiskareissa pysyy paremmin ja niissä on nyt muistaakseni Losin 25wt litkut sisällä. Toinen tosin tuntuu vähän pehmeämmältä, mutta en tehnyt takapään iskareille mitään. Eteen täytin iskarit taas kerran ja tällä kertaa kunnon paksut Asson 70wt öljyt. Asson litkut ovat aavistuksen ohuempia kuin Losin, joten olettaisin tuon vastaavan jotain ~60wt Losin öljyä. Tällä kerralla näyttää olevan tarpeeksi paksut öljyt kun ei mitään vuotoja näkynyt, eivätkä iskarit pehmentyneet parin akullisen pomppimisella oikeastaan lainkaan. Öljy ei kuitenkaan ole liian paksua noihin iskareihin, vaikka 70wt kuulostaa ihan liian jäykältä. Iskarien männät eivät ole samaan tapaan tiiviit kuin Mini-T:n tai Nanon öljyiskareissa, joten paksukaan rasva ei jumita niitä.
Samalla kun ajelin pari akullista testihypytystä, kuvasin kunnollisessa valossa melko hyvälaatuisen videon, kokeilin vähän eritasoisia hidastuksia ja laitoin pätkän kokeeksi jakoon:
http://www.vimeo.com/3563064
Aika hyvälaatuiselta vaikuttaa vielä vimeon kauttakin katsottuna, mutta jostain syystä videon thumbnail on vähän omituisen näköinen. Koitan saada asian korjattua jotenkin. Vimeossa, toisin kuin Youtubessa, ei saa itse valita videosta kuvankaapausta joka toimisi thumbina tai sitte en vaan osaa.
Ja edittiä: Saihan sen thumbin valita itse, mutta video oli processing-tilassa silloin kun sitä yritin...
Samalla kun ajelin pari akullista testihypytystä, kuvasin kunnollisessa valossa melko hyvälaatuisen videon, kokeilin vähän eritasoisia hidastuksia ja laitoin pätkän kokeeksi jakoon:
http://www.vimeo.com/3563064
Aika hyvälaatuiselta vaikuttaa vielä vimeon kauttakin katsottuna, mutta jostain syystä videon thumbnail on vähän omituisen näköinen. Koitan saada asian korjattua jotenkin. Vimeossa, toisin kuin Youtubessa, ei saa itse valita videosta kuvankaapausta joka toimisi thumbina tai sitte en vaan osaa.
Ja edittiä: Saihan sen thumbin valita itse, mutta video oli processing-tilassa silloin kun sitä yritin...
lauantai 7. maaliskuuta 2009
Kunnolliset diffit Mini-Infernoon/NanoDragoniin
NanoDragonin ja Mini-Infernon ongelma on pitkään ollut kelvottomat diffit edessä ja takana. Keskidiffi ei vaadi mitään huoltoa sen jälkeen kun sen liimaa lukkoon. Edessä ja takana lukko ei oikein toimi kun autosta tulee surkea ajettava.
Kuuladiffit ovat tietty yksi vaihtoehto, mutta niissäkin on ongelmansa. Jos käyttää kuuladiffiä kuulat voideltuna, ei diffiä saa niin tiukalle ettei se luistaisi. Jos taas ei rasvaa kuulia, kuluu kuulat ja kuulia vasten kiristettävät prikat turhan nopeasti. Samaten kuuladiffien ulostulot eivät ole kovin pitkäikäisiä, poislukien diffit joissa on teräksiset ulostulot.
Yritin ratkaista ongelmaa tilaamalla Mini-Inferno ST:n ratasdiffit, koska ne ovat ns. kasattavat ja siten mahdollisesti kestävät.
ST:n ratasdiffit rakennetaan Kyoshon varaosasarjoista IH103 ja IH104. Hintaa hankinnalle tuli kuluineen n. 16usd.
Heti kun sain tavarat pusseista ulos(ei kaksimielinen lause), sain satsista ihan hyvän vaikutelman. Ulostulorattaisiin oli kumiset o-rankaat ja kuppi johon ratassatsi kasataan, oli ihan tiiviin oloinen kun sai tiivisteet sovitettua oikeaan asentoon.
Diffi pysyy kasassa neljän pienen(ilmeisesti M1.6) ruuvin ja mutterin kanssa. Mutterit olisivat mielestäni saaneet olla vaikka nylockeja, mutta Hobbycityn ruuvilukitteella ovat ainakin tähän asti pysyneet kasassa.
Kun sain diffit kuivakasattua ensin ilman että kiristin ja liimasin ruuvit ja laitoin diffirasvaa, tuntui diffi todella jäykältä kädessä. Aikani diffiä pyöriteltyäni, purin sen vielä kertaalleen, tarkistin että kasasin sen oikein, rasvasin rattaat Asson diffirasvalla ja lukitsin ruuvit melko tiukkaan. Ruuvien kireys ei tuntunut vaikuttavan diffien jäykkyyteen, vaan diffi tuntui ihan siltä että jossain on hiekkaa tai muuta röhnää välissä. Tamä siis sekä rasvan kanssa että ilman rasvaa.
Kun sain diffin auton kyytiin ja vähän pyöriteltyä moottorilla vuorotellen renkaista kiinni pitäen, ei diffi vieläkään tuntunut kovin herkältä. Siispä ulos antamaan kunnon herkistykset.
Ensimmäisen akullisen jälkeen diffi oli edelleen jäykkä ja käsin pyörittelemällä tuntui renkaassa selvää "nykymistä". Mitään eritystä ääntä ei diffi kuitenkaan pitänyt ja takarenkaat pyörivät samaa vauhtia kevyesti ilman vastusta, joten jatkoin ajamista vielä toisen akullisen verran.
Kesken toisen akullisen huomasin että auto kiihtyy vähän huonommin ja auton perä käyttäytyy paljon rauhallisemmin. Otin auton käteen ja aloin etsimään mahdollista vikaa, kunnes tajusin että takadiffi oli yhtäkkiä alkanut toimimaan.
Diffillä on nyt ajettu sekä 2S, että 3S lipoilla, ja edelleen diffi tuntuu herkältä, mutta ei ainakaan vielä ole alkanut rattaat lyömään yli. Ensiviikolla on tulossa paria laatua diffirasvaa ja tarkoitus on kokeilla saako diffiä oikeasti säädettyä niin kuin ST:n manuaali lupaa. Diffiin suositellaan 5000-30000wt jäykkyistä rasvaa. En tiedä mitä tuo asson rasva oli, mutta käytin sitä vain rattaiden voiteluun, en diffin täyttämiseen.
Palailen vielä asiaan kun saan rasvat kotiin ja diffin putsattua ja asennettua uusilla täyteaineilla.
Autosta on tällä hetkellä slipperin 24T ratas sileänä, eli yhtään ajokuntoista NanoDragonia ei nyt satu olemaan nurkissa.
Lisäsin pari kuvaa valmiista diffistä. Lähdöt ovat muistaakseni Atomicin titaaniset kupit. Ne ovat olleet käytössä melkein ensimmäisen Nanon ostamisesta lähtien ja ovat osoittautuneet todella kestäviksi.
Uutena diffiprojektina on Mini-Infernon polttisversion diffien hankkiminen ja kasaaminen. Hankkiminen on osoittautunut yllättävän hankalaksi ja kalliiksi. Ostin rc10.fi myyntipalstalta teräksisen ratassarjan. Loput pikkuosat on tulossa maailmalta. Hintaa kahdelle teräsdiffille tulee reilut 60usd, mutta niitten pitäisi olla sähköautossa lähes ikuiset. Raportoin tarkemmin kun saan kaikki osat kotiin.
Kuuladiffit ovat tietty yksi vaihtoehto, mutta niissäkin on ongelmansa. Jos käyttää kuuladiffiä kuulat voideltuna, ei diffiä saa niin tiukalle ettei se luistaisi. Jos taas ei rasvaa kuulia, kuluu kuulat ja kuulia vasten kiristettävät prikat turhan nopeasti. Samaten kuuladiffien ulostulot eivät ole kovin pitkäikäisiä, poislukien diffit joissa on teräksiset ulostulot.
Yritin ratkaista ongelmaa tilaamalla Mini-Inferno ST:n ratasdiffit, koska ne ovat ns. kasattavat ja siten mahdollisesti kestävät.
ST:n ratasdiffit rakennetaan Kyoshon varaosasarjoista IH103 ja IH104. Hintaa hankinnalle tuli kuluineen n. 16usd.
Heti kun sain tavarat pusseista ulos(ei kaksimielinen lause), sain satsista ihan hyvän vaikutelman. Ulostulorattaisiin oli kumiset o-rankaat ja kuppi johon ratassatsi kasataan, oli ihan tiiviin oloinen kun sai tiivisteet sovitettua oikeaan asentoon.
Diffi pysyy kasassa neljän pienen(ilmeisesti M1.6) ruuvin ja mutterin kanssa. Mutterit olisivat mielestäni saaneet olla vaikka nylockeja, mutta Hobbycityn ruuvilukitteella ovat ainakin tähän asti pysyneet kasassa.
Kun sain diffit kuivakasattua ensin ilman että kiristin ja liimasin ruuvit ja laitoin diffirasvaa, tuntui diffi todella jäykältä kädessä. Aikani diffiä pyöriteltyäni, purin sen vielä kertaalleen, tarkistin että kasasin sen oikein, rasvasin rattaat Asson diffirasvalla ja lukitsin ruuvit melko tiukkaan. Ruuvien kireys ei tuntunut vaikuttavan diffien jäykkyyteen, vaan diffi tuntui ihan siltä että jossain on hiekkaa tai muuta röhnää välissä. Tamä siis sekä rasvan kanssa että ilman rasvaa.
Kun sain diffin auton kyytiin ja vähän pyöriteltyä moottorilla vuorotellen renkaista kiinni pitäen, ei diffi vieläkään tuntunut kovin herkältä. Siispä ulos antamaan kunnon herkistykset.
Ensimmäisen akullisen jälkeen diffi oli edelleen jäykkä ja käsin pyörittelemällä tuntui renkaassa selvää "nykymistä". Mitään eritystä ääntä ei diffi kuitenkaan pitänyt ja takarenkaat pyörivät samaa vauhtia kevyesti ilman vastusta, joten jatkoin ajamista vielä toisen akullisen verran.
Kesken toisen akullisen huomasin että auto kiihtyy vähän huonommin ja auton perä käyttäytyy paljon rauhallisemmin. Otin auton käteen ja aloin etsimään mahdollista vikaa, kunnes tajusin että takadiffi oli yhtäkkiä alkanut toimimaan.
Diffillä on nyt ajettu sekä 2S, että 3S lipoilla, ja edelleen diffi tuntuu herkältä, mutta ei ainakaan vielä ole alkanut rattaat lyömään yli. Ensiviikolla on tulossa paria laatua diffirasvaa ja tarkoitus on kokeilla saako diffiä oikeasti säädettyä niin kuin ST:n manuaali lupaa. Diffiin suositellaan 5000-30000wt jäykkyistä rasvaa. En tiedä mitä tuo asson rasva oli, mutta käytin sitä vain rattaiden voiteluun, en diffin täyttämiseen.
Palailen vielä asiaan kun saan rasvat kotiin ja diffin putsattua ja asennettua uusilla täyteaineilla.
Autosta on tällä hetkellä slipperin 24T ratas sileänä, eli yhtään ajokuntoista NanoDragonia ei nyt satu olemaan nurkissa.
Lisäsin pari kuvaa valmiista diffistä. Lähdöt ovat muistaakseni Atomicin titaaniset kupit. Ne ovat olleet käytössä melkein ensimmäisen Nanon ostamisesta lähtien ja ovat osoittautuneet todella kestäviksi.
Uutena diffiprojektina on Mini-Infernon polttisversion diffien hankkiminen ja kasaaminen. Hankkiminen on osoittautunut yllättävän hankalaksi ja kalliiksi. Ostin rc10.fi myyntipalstalta teräksisen ratassarjan. Loput pikkuosat on tulossa maailmalta. Hintaa kahdelle teräsdiffille tulee reilut 60usd, mutta niitten pitäisi olla sähköautossa lähes ikuiset. Raportoin tarkemmin kun saan kaikki osat kotiin.
Video marraskuun puolivälistä.
Laitoin tällä kerralla videon Youtubeen kun tämä blogspotti tekee kuvasta niin pirun huonon.
Pätkä löytyy täältä: http://www.youtube.com/watch?v=gC6PzYNHYaE
Pätkä löytyy täältä: http://www.youtube.com/watch?v=gC6PzYNHYaE
keskiviikko 11. helmikuuta 2009
Yhdistyksen vuosipäivä
Tsekkasin Toyeastin tilaushistoriasta koska yhdistyksen harrastustoiminta on oikeastaan alkanut. Kaksi ensimmäistä NanoDragonia on tilattu 10.1.2007 ja postitettu 12.1. ja muistan että ensimmäinen paketti tuli jostain syystä nopeimmalla ja kalleimmalla postitustavalla n. 5-6 päivän kuluttua tilauksesta, joten harrastus on päässyt alkamaan siinä tammikuun lopulla. 24.1. on tilattu jo ensimmäiset vara- ja viritysosat :)
tiistai 6. tammikuuta 2009
Mittauksia
Teippasin Watt's Up Meterin Nanon kyytiin ja kokeilin ajella akullisen autojen tamppaamalla suojalumella kadulla. Ajo oli tyypillisesti pääosin täyskaasulla kiihdyttelyä ja driftailun yrittelyä. Lukemat mittarin ruudulla ajon jälkeen: Maksimiteho 307.2W, maksimivirta 26.7A ja minimijännite 10.45V. Akkuna 1300mAh 3S 20-30C Zippy. Akku piti melko hyvin jännitteen kuorman alla eikä menossa tuntunut minkäänlaista hyytymistä Watt's Upin tuomasta lisäpainosta huolimatta. Säädin katkaisi menon muutaman kerran ylikuumenemisen vuoksi mutta vajaan 10 sekunnin jäähdyttelyn jälkeen ajo jatkui ilman resetointia. Mielestäni melko hyvät suoritusarvot 18A säätimeltä! 3S akun käyttö tuntuu ulkokäytössä perustellulta, saman teholukeman saavuttamiseen tarvittaisiin 2S akulla noin 40A virta.
sunnuntai 4. tammikuuta 2009
Rengastestiä Nanolla
Kävin tänään kokeilemassa lumella kuvassa näkyviä GPM:n renkaita. Kuvio puree sekä kovaksi tallattuun, että irtolumeen yllättävän hyvin. Saman suuntaiset kokemukset tuli jo kesällä soralla ja hiekalla, eli odotuksetkin oli korkealla.
Pitoa löytyi juuri sen verran että autoa pystyi viemään halutessaan sivuluisussa hyvinkin hallitusti, mutta ainakin keskidiffi lukittuna auton sai kuitenkin kiihtymään kohtuullisen hyvin ja ilman turhaa moottorin huudatusta. Pehmeässä ja melko syvässäkin lumessa auto kulki vielä jotenkuten.
Testit loppuivat lyhyeen kun alkoi sataa uutta lunta sellaista tahtia, että auto kahlasi monen sentin hangessa ja lopetin touhun ennen kuin auto oli ihan täynnä lunta.
Mini-Infernon kori on kyllä todella paljon tiiviimpi kuin Nanon alkuperäinen viritelmä. Lunta ei päässyt tupaan kuin vähän vasemmasta etunurkasta, josta motin johdot saivat kopan vähän irvistämään. Katolla olevasta jäähyn reijästä ei tullut sisään juuri mitään ennen lumisateen alkamista.
perjantai 2. tammikuuta 2009
Rengas- ja akkukokeilua Nanolla
Nikkeltä löytyi sopivasti Kyoshon High Traction Wheelsit jotka vaikuttivat sopivilta lumisiin olosuhteisiin. Samalla kokeilin myös Rhinon 3S 1550mAh 20C akkua. Renkaissa oli loistava pito tamppautuneella lumella. Kaasua pystyi annostelemaan reilusti ilman että moottorin kierrokset olisivat ollet heti tapissa. Välityksetkin tuntuivat edelliskerrasta poiketen olevan kohdallaan kun pitoa oli sopivasti. Auto eteni hyvin myös 3-4 senttisessä lumessa, mitä nyt jäi pohjastaan kiinni jos vauhtia ei pitänyt tarpeeksi. Alusta oli vielä asfalttisäädöissä joten maavaraa oli ehkä reilu sentti, ulosjoustoja pitää lisätä seuraavalle kerralle. Akussa tuntui puhti riittävän hyvin cutoffiin asti ilman minkäänlaista hiipumista. Pääasiassa täyskaasulla kiihdytellen ajoaika oli noin 20-25 minuuttia.
Katukin pääsi pitkästä aikaa tekemään temput. Sama painuma, josta on aikaisemmin aihetunut useita iskaritornien, takasiiven kiinnikkeiden, vanteiden ja tukivarsien hajoamisia, rikotti tällä kertaa iskarin yläpään ja taivutti takaiskaritornin mutkalle ties kuinka monennen kerran. Takasiipi olisi todennäköisesti pelastanut tuholta ja myös auttanut hieman irtonaisen tuntuiseen perään joten sen asennus on heti akkukaukalon rakentamisen jälkeen asialistalla.
Katukin pääsi pitkästä aikaa tekemään temput. Sama painuma, josta on aikaisemmin aihetunut useita iskaritornien, takasiiven kiinnikkeiden, vanteiden ja tukivarsien hajoamisia, rikotti tällä kertaa iskarin yläpään ja taivutti takaiskaritornin mutkalle ties kuinka monennen kerran. Takasiipi olisi todennäköisesti pelastanut tuholta ja myös auttanut hieman irtonaisen tuntuiseen perään joten sen asennus on heti akkukaukalon rakentamisen jälkeen asialistalla.
torstai 1. tammikuuta 2009
Nanodrifting
Lennätyskeikalle tuli otettua Nano mukaan ja kun Jarilta löytyi sopiva akku niin pitihän tuota kokeilla. Yllättävää kyllä slikseillä pääsee eteenpäin peilijäällä mutta huomattavasti hauskempaa homma oli pesisstadionilla jossa oli hiukan pitoakin tarjolla. Perä tahtoi kaartaessa karata väkisin rinnalle joten pitänee asentaa takasiipi paikalleen seuraavaa kokeilua varten. 13T pinjonilla moottorin kierrokset olivat välittömästi tapissa nopeudesta riippumatta. Akkukapasiteettia mahtuu nyt kyytiin mielestäni riittävästi. Kuvat on otettu kännykällä joten laatu on sen mukainen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)