Mittauksia

Teippasin Watt's Up Meterin Nanon kyytiin ja kokeilin ajella akullisen autojen tamppaamalla suojalumella kadulla. Ajo oli tyypillisesti pääosin täyskaasulla kiihdyttelyä ja driftailun yrittelyä. Lukemat mittarin ruudulla ajon jälkeen: Maksimiteho 307.2W, maksimivirta 26.7A ja minimijännite 10.45V. Akkuna 1300mAh 3S 20-30C Zippy. Akku piti melko hyvin jännitteen kuorman alla eikä menossa tuntunut minkäänlaista hyytymistä Watt's Upin tuomasta lisäpainosta huolimatta. Säädin katkaisi menon muutaman kerran ylikuumenemisen vuoksi mutta vajaan 10 sekunnin jäähdyttelyn jälkeen ajo jatkui ilman resetointia. Mielestäni melko hyvät suoritusarvot 18A säätimeltä! 3S akun käyttö tuntuu ulkokäytössä perustellulta, saman teholukeman saavuttamiseen tarvittaisiin 2S akulla noin 40A virta.

Rengastestiä Nanolla

Kävin tänään kokeilemassa lumella kuvassa näkyviä GPM:n renkaita. Kuvio puree sekä kovaksi tallattuun, että irtolumeen yllättävän hyvin. Saman suuntaiset kokemukset tuli jo kesällä soralla ja hiekalla, eli odotuksetkin oli korkealla.
Pitoa löytyi juuri sen verran että autoa pystyi viemään halutessaan sivuluisussa hyvinkin hallitusti, mutta ainakin keskidiffi lukittuna auton sai kuitenkin kiihtymään kohtuullisen hyvin ja ilman turhaa moottorin huudatusta. Pehmeässä ja melko syvässäkin lumessa auto kulki vielä jotenkuten.
Testit loppuivat lyhyeen kun alkoi sataa uutta lunta sellaista tahtia, että auto kahlasi monen sentin hangessa ja lopetin touhun ennen kuin auto oli ihan täynnä lunta.
Mini-Infernon kori on kyllä todella paljon tiiviimpi kuin Nanon alkuperäinen viritelmä. Lunta ei päässyt tupaan kuin vähän vasemmasta etunurkasta, josta motin johdot saivat kopan vähän irvistämään. Katolla olevasta jäähyn reijästä ei tullut sisään juuri mitään ennen lumisateen alkamista.

Rengas- ja akkukokeilua Nanolla

Nikkeltä löytyi sopivasti Kyoshon High Traction Wheelsit jotka vaikuttivat sopivilta lumisiin olosuhteisiin. Samalla kokeilin myös Rhinon 3S 1550mAh 20C akkua. Renkaissa oli loistava pito tamppautuneella lumella. Kaasua pystyi annostelemaan reilusti ilman että moottorin kierrokset olisivat ollet heti tapissa. Välityksetkin tuntuivat edelliskerrasta poiketen olevan kohdallaan kun pitoa oli sopivasti. Auto eteni hyvin myös 3-4 senttisessä lumessa, mitä nyt jäi pohjastaan kiinni jos vauhtia ei pitänyt tarpeeksi. Alusta oli vielä asfalttisäädöissä joten maavaraa oli ehkä reilu sentti, ulosjoustoja pitää lisätä seuraavalle kerralle. Akussa tuntui puhti riittävän hyvin cutoffiin asti ilman minkäänlaista hiipumista. Pääasiassa täyskaasulla kiihdytellen ajoaika oli noin 20-25 minuuttia.

Katukin pääsi pitkästä aikaa tekemään temput. Sama painuma, josta on aikaisemmin aihetunut useita iskaritornien, takasiiven kiinnikkeiden, vanteiden ja tukivarsien hajoamisia, rikotti tällä kertaa iskarin yläpään ja taivutti takaiskaritornin mutkalle ties kuinka monennen kerran. Takasiipi olisi todennäköisesti pelastanut tuholta ja myös auttanut hieman irtonaisen tuntuiseen perään joten sen asennus on heti akkukaukalon rakentamisen jälkeen asialistalla.

Nanodrifting

Lennätyskeikalle tuli otettua Nano mukaan ja kun Jarilta löytyi sopiva akku niin pitihän tuota kokeilla. Yllättävää kyllä slikseillä pääsee eteenpäin peilijäällä mutta huomattavasti hauskempaa homma oli pesisstadionilla jossa oli hiukan pitoakin tarjolla. Perä tahtoi kaartaessa karata väkisin rinnalle joten pitänee asentaa takasiipi paikalleen seuraavaa kokeilua varten. 13T pinjonilla moottorin kierrokset olivat välittömästi tapissa nopeudesta riippumatta. Akkukapasiteettia mahtuu nyt kyytiin mielestäni riittävästi. Kuvat on otettu kännykällä joten laatu on sen mukainen.

NanoDragon2 jäykistelyä

Nanon runko on alkuperäisessä kuosissaan hieman turhan notkea harjattomalle tekniikalle. Kaupan olevista alumiiniosista on apua mutta etupää jää siltikin turhan joustavaksi. Täysmittainen ylädekki näyttäisi auttavan asiaa merkittävästi. Samalla kun tuli otettua auto työn alle käänsin keskidiffiä puoli kierrosta ja tein säädettävän moottoripukin. Nyt vasen puoli on kokonaan akun käytettävissä, oikealla puolella moottori ja servo.







Kokeilin autoa pikaisesti huurteisella asfaltilla. Setup: motti 4800kV 13T pinjonilla, säädin 18A EZ-Run ja akku Zippy-H 1300mAh 3S. Kulkupuolesta on paha sanoa mitään puutteellisen pidon takia. Maksimivirta kuvan lastilla 14,8A ja teho 168W. Moottori oli hyvästä jäähdytyksestä huolimatta melko lämmin, säädin haalea.

Micro-?:n spurriakselin laakerointi

Otsikon mukainen ongelma on vaivannut jo jonkin aikaa ja ratkaisukin on jo olemassa.
Kuvan 3Racingin lootassa on spurriakseli laakeroitu samoilla 2x5x2.5 kuulalaakereilla kuin Microjen renkaatkin. Tämän upgraden jälkeen laatikkoon jää enää yksi laakeroimaton akseli, mutta se ei ainakaan mulla ole kummassakaan autossa yhdelläkään loppuunajamallani vaihdelootalla aiheuttanut mitään ongelmia. Saas nähdä kuin käy.

Kaluston esittelyä

Kirjoittelin Microjen parantelusta pitkästä aikaa tarinaa Mini-rc foorumille:
http://mrc.urli.net/

Loppukevennykseksi lennätyskuva parin viikon takaa. 7.5 metrinen putki riitti justiinsa.

1:36 Ajokalusto

Kuvissa tiimin pikkuautot. Team Losi Micro-T x2, Team Losi Micro-B, Team Losi Micro-DT ja Firelap NanoRacer 2.0. Viimeksi mainittu poikkeaa muista 1:28 mittakaavallaan.

Ajosessio 13.11.2008

Radalla 2 autoa ja videossa melko rakeinen kuva. Pätkin aika kovalla kädellä videota ja sain sen mahtumaan alle 7min. Kun luulin homman olevan valmis, huomasin että koosteesta puuttuu ajosession loppupäästä kuvattu n.12min video.


Jälkimmäiseen videoon tuli paljon vauhdikkaampaa ajoa. Taidettiin laittaa tuoreet akut samoihin aikoihin kun tämä kuvaussessio alkoi. Alussa on mun sooloajelua, välissä skabaa ja lopussa Juuson sooloilua.


Lauantaisen ajelun kuvamatsku on vielä perkaamatta ja sitä kertyikin melkein tunnin verran, eli julkaisu saattaa vähän venyä. Seuraavassa videokoosteessa tuleekin olemaan jonkin verran parempi kuvanlaatu, koska radalla oli valoa enemmän kuin tarpeeksi. Pimeässä kuvatessa kamera säätää automaattisesti herkkyyden liian isoksi ja lopputulos on vähän turhan rakeinen.

Radan toinen kehitysversio

Tällä kertaa käytössä oli 7.5m2 mattotilaa ja sitähän oli pakko yrittää käyttää mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksena oli hiukan liian kapea ja mutkainen rata. Kuvassa näkyy eka liian ahdas kokeilu. Varsinkin radan keskellä oleva sokkelo oli mahdoton ajaa läpi kaatamatta autoa tai ilman kolhuja. Juuso oli höylännyt puurimoista harjanteen n. sentin verran matalammaksi. Autot jäävät vieläkin riman päälle mahastaan kiinni, mutta eivät enää niin helposti kuin edellisellä testikerralla.

Radan lopullisesta muodosta ei tullut otettua kunnollista kuvaa, mutta tuosta videosta napatusta screenshotista saa kyllä ihan hyvän käsityksen radasta. Tällä kertaa kamera saatiin kiinnitettyä melkein katon korkeudelle ja kuvaan mahtui tällä kertaa koko rata. Jostain syystä kuva on paljon rakeisempi kuin edelisessä lattian tasolta kuvatussa pätkässä. Videomatreiaalia tuli tästä sessiosta n.40 minuuttia, josta n. 25% on katsomisen arvoista. Editointiin menee sen verran aikaa että taidan suosiolla jättää sen viikonloppuun.
Takasuoralla näkyvät eriväriset pätkät ovat peltilevystä väännettyjä ja huovalla päällystettyjä hyppyreitä. Vasemmassa laidassa näkyvä punainen ympyrä on reunoistaan viistettyä ilmeisesti mdf-levyä.
Seuraava parannuskohde on varmaankin huopamaton liimaaminen johonkin levyyn, ettei koko rataa tarvitsisi aina rullata syrjään ja irroitella reunapehmusteita teippauksista, vaan koko satsin saisi vain nostettua syrjään vaikka 2 tai 3 osassa.